perjantai 10. heinäkuuta 2009

Läheltä piti....

Sain eilen inhottavan puhelinsoiton, jossa kerrottiin, että tyttäreni oli ollut juuri kolarissa... tämä verenseisauttava lause sai minut olotilaan, jossa kroppa tärisi ja aivoista tuntui veri pakenevan... hetken olin ihan maitohapoilla... kuuntelin äänettömänä soittajan selittämistä, jotta saisin selville mikä oli tilanne.... auto lähti hiekkatiellä mutkassa kylki edellä luisuun, korjausliike aiheutti sen, että he paiskautuivat kovassa vauhdissa nokka edellä kohti ojanpengertä, ja juuri siinä kohdassa oli kivi........

Turvatyynyt toimivat... onneksi ja kaikilla neljällä matkustajalla oli turvavyöt... kolaripaikalta kohti terveyskeskusta tarkistukseen... mustelmia ja turvavyön aiheuttamia verisiä ruhjeita ympäri kehoa, niska- ja kylkikipuja, yhdellä hiusmurtuma ranteessa, shokkitilaa ja huimausta.... mutta lääkäri totesi tutkimusten jälkeen, että kaikki olivat kunnossa... ONNEKSI!!!!

Lähdimme heti kolarista kuultuamme paikanpäälle, noin 60 kilometrin päähän terveyskeskukseen ja sain itselleni mielenrauhan, kun näin tyttäreni kunnossa... huoh!!! Onneksi oli turvavyöt!!! Auto meni lunastuskuntoon, mutta se on vain peltiä....

Tällaisessa tilanteessa sitä tuntee olevansa aika avuton, kun ei voi aina olla suojelemassa lapsiaan, vaikka kuinka haluaisi....


Järkytyksestä selvittyäni kerron vielä, että olen laittanut kaupalle myyntii nipun uusia koruja... parhaiten uutuudet löytyvät uutuudet-nappulan alta kaupalla...käykäähän toki kurkkimassa...


Toivottelen kaikille oikein rauhallista ja mukavaa viikonloppua... ja muistakaa ajaa varovasti ja käyttää turvavöitä!!!!

5 kommenttia:

AnneKa kirjoitti...

Ihan meni kylmät väreet ja hetki piti nieleskellä. Onneksi tyttärellesi ei käynyt pahemmin!

Pape kirjoitti...

No niin meni kylmänväreet, onneksi kaikki ok!

Jane Myrsky kirjoitti...

Onneksi riitti ne peltivauriot!

Edelleen sitä mieltä, että kaikki alle kolmekymppiset mukulat tynnyriin.

Meillä alkaa huomenna sitten mopolla ajelu (tynnyrissä).

Niina kirjoitti...

Hui, tuollaista puhelua jokainen äiti pelkää. Itselläkin sydän alkoi pamppailla, kun luin juttuasi. Ihanaa, että kukaan ei loukkaantunut tuon pahemmin.

Heluna kirjoitti...

Hui sentään! Onneksi tyttäresi ja muut ovat kunnossa! Tuommoinen kyllä säikäyttää.